Kaija Koo — Tuulten viemää song lyrics and translation
The page contains the lyrics and English translation of the song "Tuulten viemää" by Kaija Koo.
Lyrics
Poika kääntää kahvinkeittimen kii
Hän laittaa ikkunan säppiin
Heittää hyvästit huoneelleen
Hän odottelee hissiään
Taas talonmies juovuksissa
Puhuu kuudella kielellään
Tuuli vie kaiken mennessään
On hän ja maailma sodassa keskenään
Tyttö lähtee kotoaan
Isä hautaustoimistostaan
Saapuu saattokeikaltaan
Raitiovaunulla rapakon taa
Hän ajatuksissaan matkustaa
Ja havahtuu kolinaan
Tytön huulet veisivät pojan mennessään
Mutta hän ei ole poikaa nähnytkään
Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen
Mutta minkäs teet
He joka päivä toistensa ohi kävelee
Niin kohtalo sanelee
Ja päivä iltaa kohti kuin laiska rosvosakki se raahustaa
Tuulten viemää
Heidän tarinansa kai joskus kirjoitetaan
Vuodet vierii jylisten
On jäänyt jälkiä sen
Muuten kaikki ennallaan
Nainen lähtee kotoaan
Isä firman autolla komeasti
Hautaan saatetaan
Tuuli vie kaiken mennessään
On mies ja maailma sovussa keskenään
Ja he sopisivat niin hyvin toisilleen… (x2)
Kun sitten yö tulee päälle ja lyö miehen kanveesiin
Nainen katselee tähtiin ja yrittää ymmärtää
Tässä kävikin niin
Ja he olisivat sopineet toisilleen, mutta minkäs teit
He joka päivä toistensa ohi käveli
Niin kohtalo saneli…
Lyrics translation
The boy turns the coffee machine on
He puts a window in the bag.
Good-bye to his room
He's waiting for his elevator.
Another janitor drunk
Speaks in six languages
The wind takes everything away.
Is he and the world at war with each other
The girl leaves her home
Father from his funeral home
Arriving from his escort mission
Tram to the back of the gap
He in his thoughts travels
And you wake up to the rattle
The girl's lips would take the boy as he went
But she's never seen him.
And they would suit each other so well
But what do you do?
They walk past each other every day
That's how fate dictates
And a day towards evening like a lazy bandit he drags
Gone with the winds
Their stories, I guess, sometimes get written.
The years roll by
Has left traces of it
Otherwise all the same
Woman leaves her home
Dad in the company car handsomely
To the grave
The wind takes everything away.
There is a man and the world in harmony with each other
And they would suit each other so well... (x2)
When night comes on and hits the man on the canvas
She looks at the stars and tries to understand
That's what happened here.
And they would have agreed with each other, but what did you do?
Every day they walked past each other
So fate dictated…